Pitkien lapsettomuushoitojen päätyttyä en malta odottaa, että saamme adoptioprosessin käyntiin. Tässä lopputulos on ainakin varmempi kuin aina niin epävarmoissa hoidoissa. Paperilla meidän pitäisi olla hyviä hakijoita. Käytäntö nähdäänkin sitten seuraavan vuoden aikana, jonka verran adoptioneuvonta kansainvälisessä adoptiossa vie.

Blogin perustin lähinnä itselleni, jotta voin prosessin päätyttyä lukea itse tuntemuksistani odotuksen aikana. Ja tulevalle lapsellekin kirjoitan toki. Hänkin varmasti arvostaa myöhemmällä iällä äidin kirjoituksia. :) Vertaistukikin on toki tärkeää ja toivonkin, että blogin avulla sekä saan että voin antaa sitä.

Tästä tämä nyt sitten lähtee. Tammikuussa alkaa adoptioneuvonta. Ensin odotetaan siis sitä. Baby steps! ;)